Miten ankkuroida asiakasviestintä kiinni rahaan?

Viestinnän tavoitteet ovat monasti hieman kaukana euroista, sillä siihen liittyy niin paljon toimenpiteitä ja mittareita, jotka eivät käänny suoraan rahaksi. Sen taakse on myös helppoa piiloutua.Viestintä voi toimia napakasti kiinni rahassa, kunhan vain uskalletaan mitata millaisella dialogilla eurot ansaitaan.

Ajatellaanpa että yrityksellä on tuote, jota käyttää 8 000 asiakasta. Näiden kaikkien asiakkaiden keskiostos on 100 euroa vuodessa. Yrityksellä voi olla käsissään esimerkiksi tilanne, jossa osa 800 000 euron liikevaihdosta on varmaa, osa epävarmaa ja osa lähdössä litomaan. Täytyisi tietää mikä osa on missäkin tilassa, jotta viestintä voisi tarttua toimeen ja rakentaa parempaa dialogia yrityksen ja asiakkaan välille.

1) Mitataan asiakkuuksien tila
Kuuntelemalla miksi asiakkaat ovat tyytyväisiä tuotteen käyttöön tai millaista tukea, apua tai viestintää! he kaipaisivat ja miten aikovat jatkossa toimia tuotteen suhteen, saadaan selville varmat, epävarmat ja litojat.

2) Lasketaan kunkin asiakkuusluokan tulo
Oletetaan että 40% asiakkaista on erittäin tyytyväisiä tuotteeseen, 40% viestii epävarmuutta tai tyytymättömyyttä palveluun, ihmisiin, tuotteen ominaisuuksiin tai sen tuottamaan hyötyyn ja 20% on ihan valmiita vaihtamaan kun kilpailija ottaa yhteyttä.

Tällöin 320 000 euroa vuodessa on varmistettu, 320 000 euroa vaatii vähän enemmän töitä ja 160 000 euroa on ikkunalaudalla tuulenpuuskaa odottamassa.

3) Valjastetaan viestintä varmistamaan tuloa
Kertomalla niistä asioista mistä asiakkaat haluavat kuulla, luodaan aito yhteys. Riippuen asiakkaiden kokemuksesta, toiveista ja haasteista, valitaan toimenpiteet jotka:

• paikkaavat mahdollisimman nopeasti epäröivien asiakkaiden kokemuksen ja kääntävät sen varmaksi tuloksi tai lisämyynniksi
• korjaavat litojien mielikuvat tai saattavat heistä ongelmallisimmat ja kannattamattomimmat ystävällisesti tiehensä
• pitävät tyytyväiset asiakkaat tyytyväisinä ja keräävät suosituksia, joilla saadaan korvattua litojien osuutta sekä kasvatettua asiakaskuntaa

Toimenpiteet ovat todennäköisesti varsin yksinkertaisia: asiakkaiden tietoisuuden ja osaamisen tason nostamista, asiakastarinoiden hyödyntämistä, asiakasyhteisön rakentamista sekä asiakkaan tuottaman arvon palkitsemista. Organisaatiomallista riippuu, kuinka ja kuka on näiden toimenpiteiden lopullisena toteuttajana. Asiakaspalvelulla, tuella tai muulla "backend-toiminnolla" voi olla tässä viestinnässä ihan arvaamaton rooli. Ai viestinnässä? Eikös se ole viestintäosaston tehtävä? Ei.

4) Mitataan muutosta täysin samoilla rahallisilla mittareilla, tarkoituksenmukaisella syklillä.
Jotta viestintä voi vaikuttaa rahaan, on mittaroinnissa myös kysyttävä sen vaikutuksesta. Enkä nyt tarkoita sitä, että täytyy pidentää sitä iankaikkisen samaa kyselyä entistä enemmän ja töötätä se ulos kerran vuodessa. Selkeästi segmentoidut mittaukset per kohderyhmä vuosikellon mukaan toimivat paremmin.

Ja sit vaan tuottamaan asiakkaiden toivomaa sisältöä, asiakkaiden toivomiin kanaviin ja aloittamaan liikevaihtoa varmistavaa tai sitä kasvattavaa dialogia.

Ainiin. Ensin pitää tietysti tietää mitä kysyä. Tieräksä?

I'd like to add you to my professional network.

Hei! Nimeni on Riina Jokinen. Haluaisin verkottua kanssasi ja lähettelenkin tässä ihan näin vaan ex tempporeena LinkedIn-palvelun automaattisesti tarjoaman viestipläjäyksen. Julkisesta profiilistani ei käy ilmi missä työskentelen tai kuka oikein olen, mutta digihengaillaankos? Onhan profiilini otsikkona että "Totally and abundantly experienced in everything, looking for whatever"

En viitsi kirjoittaa viestiin mitään, sillä onhan meillä ehkä yksi yhteinen tuttu. Varmaan arvaat miksi haluan verkostoitua? Tai ehkä sinä keksit syyn? Ai et? Toivottavasti kuitenkin hyväksyt minut kontaktiksesi ja pääset täydentämään minulla jo olevaa 59 työkaverini  ja sukulaiseni ilmatiivistä piiriä.

Ajoittain näitä lävähtää meiliin: Hi Riina, I'd like to add you to my professional network.
Oh re-he-he-heally? Joskus ne tulevat lihaksikkaalta, hampaansa kuorruttaneelta Hesukselta tai Monacolaiselta miljonääriltä, mutta että ihan oikeiltakin ihmisiltä?

On ihan ok, että S-market tai Kalevan Kirppis seuraa minua twitterissä, mutta haluaako kukaan oman ammatillisen löydettävyytensä tai suosittelujensa kotiin turhia rönsyjä tai merkityksettömiä linkkejä? En usko. Siellä toisessa päässä on oltava kiinnostava ihminen.

Verkostoituminen ei ole nimilistan keräämistä

Tästedes tee se laadukkaasti. Kerro miksi haluat verkottua. Kirjoita jotain kiinnostavaa. Ja kerro kuka olet, jookoskookos? Pidä myös huoli että profiilisi on sellaisessa kuosissa, että sinuun kannattaa tutustua. Anna kontaktille arvoa, sillä et voi koskaan tietää mihin se johtaa.

Käytän itsekin LinkedIn:n automaattitekstiä, jos heitän kutsuja jo tapaamilleni ihmisille. Se on kyllä vähän laiskaa ja täytynee tehdä jatkossa toisin. Myönnän myös olevani ns. "open networker" eli vapaata verkottumisriistaa, mutta odotan silti minulle tulevilta kutsuilta jotain sisältöä. Et kai kuvittele että verkostoni on kuin vanhan isännän kalaverkko, jossa on kaikenkokoista ja näköistä muikkua kiinni? Ehei, olen kranttu. Pistä siis parastasi.

Kuinka siistiä olisikaan saada ihan tuntemattomilta ihmisiltä verkottumispyyntöjä, jossa lukisi vaikka että:
"Hei, luin sun blogia ja oon sun kanssa ihan eri mieltä kaikesta, oltaisko LinkedIn-tuttuja??! tai
"Hei sulta saa vissiin ostaa viestinnän palveluita? Yksi asiakkaani kaipailee siihen apuja."  tai
"Vitsi että näytät tutulta, myitkö Töölöntorilla makkaraa vuonna nakki ja sämpylä?" tai
"Moi Riina! Mitä ihmettä toi sun suhdetoimistos oikein tekee?"

I dare you.

Blogivierailu: Myyjä hei, relaa!

Olen saanut nautiskella viikon verran TET-seurasta, kun veljeni kasiluokkalainen tytär Anni oli apulaisenani toimistolla. Uskon siihen, että kaikille työelämään tutustujille ja harjoittelijoille on annettava mahdollisuus oikeasti tutustua työhön, joten olen pyrkinyt järkkäämään (toimiston sisustuksen ohella) kaikkea sellaista puuhaa, mikä lähentelisi oikeaa työtäni.

Anni on etsinyt liidejä, tutustunut kyselyiden tekoon ja suunnitellut meille uudet hiirimatot. Sen lisäksi pyysin, että Anni kirjoittaisi oman näkemyksensä siitä, millainen on nuoren ihmisen mielestä hyvä tai huono asiakaskokemus. Tässä se tulee. Vieraileva blogistini Anni, otsikolla Myyjä hei, relaa!

Yhä törmää liikkeisiin, joissa viedään asiakkaiden palveleminen yli rajojen. On myyjiä, jotka yli-innokkaasti mainostavat ja tarjoavat erinäisiä tuotteita. Jos näyttää hetken mietteliäältä, tulee pirtsakka myyjä paikalle tarjoamaan apuaan ja esittelemään lukuisia (turhia) tuotteita. Tietenkin on hyvä, että otetaan asiakkaat huomioon ja heille tarjotaan mahdollisimman paljon apua. Kuitenkin on muistettava minkä tyyppisille asiakkaille liike myy tuotteitaan, sillä kaikki ikäluokat eivät halua yli-innokasta auttamista. Se onkin esimerkiksi joidenkin nuorille suunnattujen vaateliikkeiden ongelma. Palvelu sisältää yksinkertaisesti liikaa tekohymyä ja liikaa mainostamista. 

Jos ei tehomainostamista, niin...?

Mitä nuoret sitten haluavat asiakaspalvelulta, jos ei auttamista ja mainostamista? Siihen on vaikea vastata, koska nuoria on maapallolla niin monenlaisia. Yleiskuvan luulen silti tietäväni. Se että ylipirteä myyjä tulee valkaistut hampaat näkyvillä ja kymmenen erilaista tuotetta käsissään nuoren asiakkaan luo, on epämukavaa. Siinä tilanteessa tuntuu, että ei voi nauttia shoppailusta lainkaan. Nuoret haluavat enemmän sitä, että saavat kokeilla vaatteita tai katsella erilaisia tuotteita rauhassa. Ei niin, että myyjä seuraa perässä esimerkiksi sovituskoppiin ja huutelee:-Onko hyvän kokoinen? Tuonko toista väriä? Kokeilepas vaikka näitä tästä. Se on tungettelevan oloista ja epämukavaa. Usein nuoret eivät osta tuotteita sen perusteella, miten myyjä ne esittelee. Tärkeintä on, että nuori pitää itse tuotteesta.

Helppous+helppous=tyytyväinen nuori

Hyvä asiakaspalvelu. Ainakin minulle se tarkoitta aitoa hymyä ja tervehtimistä. Hyvä myyjä on avoin ja helposti lähestyttävä. Häneltä on helppo kysyä apua tai tulla puhumaan muuta. Hyvä myyjä ei seuraa niiden kymmenen tuotteen kanssa muutaman askeleen perässä. Yleisesti nuoret haluavat ja käyvät liikkeissä, joista on helppo itse löytää tuotteita ja joissa he voivat huoletta kulkea. Tärkeintä on muistaa, että nuoret pääosin haluavat, että asiat hoituvat sujuvasti. Silti pitää palvella tarpeen mukaan jokaista asiakasta -jotkut eivät pane pahakseen hiukan tungettelevaakin palvelua- ja pitää yllä monipuolinen palvelu. On tärkeää, että nuoret voivat itse hakea apua ja tietävät, että sitä on helppo saada.

Tuutulauluja marketteihin

Musiikki on nerokas keino luoda ostoskokemus positiiviseksi.  Itse tulen hyvälle tuulelle kuullessani musiikkia kaupassa tai muualla kaupungilla. Musiikilla en tarkoita mainoskappaleita. Musiikki luo hyvää oloa ja tuo rentoutta. Musiikin avullaa voi tuoda viihtyisyyttä. Ja viihtyyessäni esimerkiksi kaupassa, sitä tuhlaankin helpommin. Hyvän tunnelman voimaa ei kannata aliarvioida! 

Paketti kunnossa

Yhdistämällä viihtyvyyden, aidot sekä avoimet myyjät, helppouden ja oikein kohdistetun palvelun, saadaan aikaan miellyttävä ja hyvä asiakaskokemus. Kun nuoret asiakkaina saavat positiivisen kokemuksen, he hyvällä todennäköisyydellä pysyvät asiakkaina pitkään. Rakentamalla tällaisen paketin kumpikin osapuoli on tyytyväinen!

---

Kiitos Anni!

Asiakaslähtöisyys on HR:n asia

Asiakaslähtöisen kulttuurin rakentaminen on ihan hanurista. Ei sellaista "rakenneta". Sellainen ollaan tai ei olla, enemmän tai vähemmän, syvemmin tai kevyemmin. On oikein muotia vaahdota siitä kuinka vain asiakaslähtöiset bisnekset pärjäävät ja loput kuolevat. Tänäänkin näköjään TeamFinland -verkoston järjestämässä semmassa taas siitä kuohutaan.

Asiakaslähtöinen toiminta on kilpailuetu, kyllä. Asiakaslähtöinen kulttuuri on yritysjohtovetoinen projekti tai prosessi, pashanmarjat.

On olemassa eri tason asiakaslähtöisyyttä ja jokainen yritys toimii omalla tasollaan. Kulttuuri voi liikahtaa tasolta toiselle kun johto ja henkilökunta vaihtuu ja kun missio saa riittävän määrän vuosirenkaita ympärilleen, mutta ei kulttuuria voida kääntää trendin mukana. Olen vahvasti asiakaslähtöisen toimintakulttuurin äänenkannattaja, mutta minua ärsyttää ihan suunnattomasti se, kun tästäkin asiasta yritetään tehdä jotain kabinettijohtoista huttua. Tai joku HR:n kehitysprojekti.

Asiakaslähtöisyyteen on yksi ovi: rekrytointi

Ihmiset tuovat ja tekevät asiakaslähtöisen kulttuurin omalle työpaikalleen, vaikka heitä kuinka "johdettaisiin" toiseen suuntaan.  Jos ihminen ei itse ole asiakaslähtöinen, on esimiehellä melkoinen käännytystyö tehtävänään saadakseen muutosta  aikaan. Lopputuloksena käännyttämisestä voi olla vain hyvä näytelmä. Usein tosin sekin toimii omalla tasollaan. Kyllähän moni myyjä nytkin näyttelee hienosti klousaajaa 8 tuntia päivässä ja pelkää sitten asiakasta omissa oloissaan pimeän tullen.

Onko asiakaslähtöisyys oikeasti sallittua?

Minulla on yrittäjänä täysi vapaus olla sataprosenttisesti asiakkaan puolella. Mutta entä organisaatiossa, jossa on rajat ja säännöt ja toimintatavat? Ne kuuluisat prosessit, joiden perusteella asiakkaita on aina pompoteltu luukulta toiselle tehokkuuden ja osaamisen nimissä. Asiakaslähtöisyyden salliminen on kokemukseni mukaan monessa organisaatiossa aika harvinaista, sillä eihän ihmisille voi antaa valtaa tehdä spontaaneja päätöksiä, eihän? Ja sitähän asiakaslähtöisyys vaatii: spontaania  - jopa ennakoivaa sopeutumista asiakkaan muuttuvaan tilanteeseen. Siinä muuttuu asiakaslähtöisinkin tyyppi ajan myötä koneiston osaksi.

No mitä HR sitten mittaa?
En ole nähnyt montaa taloa, jossa rekrytoinnista, perehdyttämisestä, kouluttamisesta, sitouttamisesta ja muista HR:n vastuista kulkisi punainen lanka asiakastyytyväisyyteen tai asiakaslähtöisyyden mittaamiseen. Useinmiten mitataan erikseen työtyytyväisyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Voisiko olla, että työn keskiössä olisikin asiakas, eikä esim. oma esimies tai tiimi?

Asiakaslähtöisyyden tason tunnistaminen

Suomalaiset tuotelähtöiset yritykset ovat pitkään edustaneet tässä pelissä keskitasoa. Asiakkaita ajatellaan eniten myyntivaiheessa ja vähiten kun on laskutuksen aika. Tiedäthän: se hetki kun ravintolassa pitäisi saada suhteellisen nopeasti lasku.

Tason nostamista on yritetty monessa paikassa palkkaamalla asiakkaisiin keskittyviä päälliköitä, mutta monesti tuosta raukasta on tullut vain yksinäinen intiaani, joka yrittää neuvotella valkonaaman kanssa, valkonaaman etua liputtaen, istuva härän säännöillä. Yksin on vaikeaa taistella.

Korkeampaa asiakaslähtöisyyden tasoa edustavat yritykset tekevät ratkaisunsa asiakkaan näkökulmasta ihan dna:ssa, eikä heillä ole siihen mitään agendaa. Kaikki tyypit, joita palkataan, edustavat samaa arvomaailmaa ja kulttuuria. Siksi heidän bisneksensä myydäänkin Japaniin tai sulautetaan isolla rahnalla suurempiin - vähemmän asiakaslähtöisiin bisneksiin.

Millä tasolla teillä ollaan?

PS. Pashanmarja on muuten varmaan rusina.

Yritys AB:n uutiset - kiinnostaa yhtä paljon kuin saippuan kilohinta

Kyllä niitä on ihana saada. Juuri minulle räätälöityjä ja päätöksentekohermojani kutkuttelevia uutiskirjeitä. Mutta harvassa ovat! Siksi tämä vinkkiartikkeli pureutuukin tärkeimpään, eli otsikkoon. Otsikko on ovi, jonka pitäisi olla sopivan houkuttelevasti raollaan.

Hyvällä otsikoinnilla saa aikaan todella paljon tehoa. Mutta jos otsikko koukuttaa, on sisällön nykästävä siimaa kunnolla. Se ei aina ole ihan helppoa.

Käsi ylös, kuka tunnistaa sen hyvän mielen, joka tulee kun joku on osannut kirjoittaa hyvän tekstin! Otsikko on todellakin lunastettu lukukokemuksen lopuksi. Ihan tekee mieli vähän pomppia tuolissa, jotta saisi ahmittua tekstin nopeammin ja samalla jokaista sanaa pureskellen. Sitä tavoittelemaan siis.

Vink vink:
1) Kerro otsikossa jotain mikä sisällössäsi on juuri tälle vastaanottajalle hyödyllistä tai viihdyttävää
2) Tuo otsikkoon aktivointi, jos aktivoitumista toivot
3) Älä härregud lähetä "meidän uutiskirjettä"
4) Vältä liian asiallista ja kuivakkaa toteamista
4) Älä lupaa sellaista, mitä et ikipäivänä pysty lunastamaan


On olemassa karkeasti viittä sorttia uutiskirjeotsikoita
Tässä muutama vastaanottajakokemus alkuvuodelta, pohdintaa niiden vaikutuksesta ja tyylistä. Sisällön rakentaminen ja sen kohdentaminen onkin sitten ihan oma juttunsa, johon on varmaan syytä palata oman vinkkiartikkelin - tai useammankin - muodossa.

1) Räyh! Asiaan rohkeasti puraiseva, klikkaanpa oitis -tyyli 

"Business Summit Published" (Nordic Business Forum)
Ei mitään ylimääräistä, ei sanaleikkejä, ei krumeluureja. Pelkästään täsmälleen oikealle henkilölle tipahtanut, täsmälleen oikea viesti. Tiedän mistä on kyse, varaan oitis paikkani. Tai no ehkä ois voinut vielä olla pieni varauskehoite.

Sellaiselle tyypille, joka ei ole tapahtuman näkökulmasta varma nakki, olisi voinut käyttää houkuttimena name droppausta: Keynote: the former "Apple ad guy" Ken Segall, varaa nyt. Mut mulle ei tarvinnu. Ostin jo.

2) Mjoo-o. Ihan kiva, ton vois jossain vaiheessa vilkasta -tyyli

"Markkinointi- vai edustuskulu - tiedätkö mitä saa vähentää?" (Suomen Yrittäjät)
Yllättävän napakka avaus Yrittäjiltä, ihan kyllä kiinnostava. Tiedänkö mä varmasti? Mutta ei kuitenkaan ihan agendani yläpäässä. Kurkkaan myöhemmin tai soitan kirjanpitäjälle ja tarkistan että "ollaanhan me (minä) nyt ihan kärryillä".

3) 1+1=1 Asialliset insinöörimäiset otsakevirkkeet, joissa kaikuu arki ja tuote

"Isoltan verkkolaskupalvelu - jo 350 perustettua verkkolaskutiliä" (Isolta)
Joo-o, kyllähän toi Arkhimedes on mulla käytössä ja onhan tuo ihan iso määrä, mutta kai te sit ilmotatte jos mun pitää tehdä jotain muutoksia jo käytössä olevaan Maventaan. Heippa!

4) Me tehtiin tää (sulle) -tyyli

"Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n uutiskirje 1/2014" (Kanta-Helsingin Yrittäjät ry -duh!)
Jaa.

"HYPE 14 - Ohjelma on nyt julkaistu!" (Wanha Satama)
Te varmaan tiedätte mikä toi HYPE on, mutta mulla ei ole hajuakaan.

"Monthly letter xx/xxxx" (Nordic Business Forum)
Just kun pääsin teitä kehumasta. Sisältö on yleensä kokemukseni mukaan piinkovaa, mutta otsikossa voisi olla sitä. Tämä on yleisin kiusa. Hei me lähetetään sulle uutiskirje, mahtavaa!

5) Siis täh? -osasto

"Puhtaat ikkunat viestivät menestyksestä" (Sivex Oy)
Niinkö? Lukematta viestiä tiedän jo että on yritetty sitten vimosen päälle tehdä siivouksesta strategista menestystekijää. Ei voi olla nauramatta ja dellaamatta.

"Finnkino Business Newsletter | Oscari vai Kummeli?" (Finnkino?)
Kysyttekste multa?

Miten kyllästyttää asiakkaat kuoliaaksi referenssitarinoilla

Ajatellaanpa että asiakkaanani olisi vaikkapa Sementti & Sepeli Oy. Olisimme tehneet mahtavan projektin yhdessä ja tekisin heistä referenssitarinan yrityksemme kotisivuille, hankkiakseni uusia rakentamisen toimijoita asiakkaiksi. Sitten lähettäisin nykyisille asiakkailleni uutiskirjeen, jossa hehkuttaisin tuota suurta onnistumistamme.

Referenssitarinan parhaat käytännöt - not

Empiirisen työpöytätutkimukseni mukaan, yleisin tapa olisi kirjoittaa teksti, joka alkaa näin:
"Sementti & Sepeli Oy on toiminut maa-ainessektorilla vuodesta 1942. Yritys toimii 12 paikkakunnalla ja sen palveluksessa on liki 280 työntekijää. Me Kramissa olemme toimineet asiakasviestinnän tekijöinä yhteensä jo monta vuosikymmentä ja lähdimme innokkaasti tekemään yhteistyötä asiakkaamme kanssa"

Toisessa kappaleessa pääsisin ehkä käsiksi asiakkaan liiketoiminnan tunnuslukuihin ja tuotteisiin. Sitten kuvailisin kuinka yrityksen avainhenkilö on päätynyt ongelmaan, jota lähdimme ratkaisemaan.
"Sementti & Sepeli Oy:n toimitusjohtaja Maukka Perämutka oli jo pitkään pohtinut että jotain tarvitsisi tehdä, kun asiakkaat eivät enää tuntuneet lukevan vuodesta 1989 ilmestynyttä Sepelisti parempaa -asiakaslehteä. Hän päätti hakea liiketoiminnalleen sopivinta strategista kumppania kehittämään  aktiivista asiakasviestintää."

Kolmannessa kappaleessa kertoisin varmaankin kuinka radikaalisti pistettiin paperilehti historiaan ja rakennettiin asiakkaalle ihan oma digitaalinen uutisväline, jotenkin näin:
"Päädyimme vertailemaan toimijoita ja valitsimme meidän liiketoimintaamme parhaiten tukevan innovatiivisen uutiskirjeratkaisun Suhdetoimisto Kram Oy:stä - kertoo Maukka Perämutka"

Loppuun piilottaisin mahdollisimman vaatimattomaan muotoon kappaleen: “Kramin palveluiden laatu on ollut paljon korkeampi kuin odotin.  Viestintämme teho ja vaikuttavuus on kasvanut ja johtanut siihen, että asiakasdialogimme johtaa 45% useammin jatkotilaukseen kuin aiemmin. - kommentoi Maukka.

Ah, miten turhaa ja potentiaalisten sekä nykyisten asiakkaiden aikaa haaskaavaa puuhaa.

Tässä pari käytännön vinkkiä:
1) Hyödyt alkuun, loppu harkiten
2) Asiakkaan tiedot vaikkapa pieneen faktalaatikkoon jutun loppuun, jos jotakuta kiinnostaa
3) Jos saat luvan, asiakkaan yhteystiedot yhteydenottoa varten
4) Jätä minä, me, meillä -henkiset hehkutukset pois. Ketään ei kiinnosta että olet iloinen uudesta asiakkaastasi.
5) Kerro asiakkaan saamasta ratkaisusta ja sen tuloksista konkreettisesti tai pyydä lukijaa ottamaan yhteyttä lisätietoja varten
6) Älä - pliis älä käytä samaa aineistoa sekä uusasiakashankinnan että nykyisten asiakkaiden kohderyhmässä

Seuraavassa vinkkiartikkelissa pureudumme asiakaskirjeen, uutiskirjeen tai muun sähköposti-ilosanoman otsikointiin. Tervetuloa kyytiin!