Puoli kymmenen jälkeen alkoi tapahtua. Käynnistyi kahden tunnin tapahtumasarja, joka johti eteisen lattialta kontta-asennosta ambulanssilla Jorvin sairaalaan ja vartiksi saliin. Tarkalleen klo 11.27 syntyi syöksynä pieni tyttö ja yrittäjän äitiysloma alkoi - ihan oikeasti.
Sairaalassaoloaika meni nopeasti pientä ihmistä ihmetellessä. Kotiin ja nopean netin äärelle päästiin taas pian. Pikainen meilin tarkistus syöttöjen välissä ja kaikki hyvin. Aikaa keskittyä toipumiseen ja perheeseen.
Mistä luovut ja mitä saat tilalle?
Kelasta tulee rahaa joka kuukausi "tekemättä mitään", firman laskut pitää maksaa seuraavan kerran vasta kun on alvien ja muiden velvoitteiden hoitamisen aika. Muutama projekti rullaa kivasti. Viime vuoden tulos ja kassa on niin hyvä että firma pysyisi kuosissa vaikka mitään ei tulisi sisään koko vuonna. On vain pitänyt jättää vähän itselle palkkaa maksamatta.
Onneksi lapsi nukkuu ja voi hyvin. Alihankkijoiden tukemisen ja hallinnon hoitaminen olisi asteen verran rankempaa esimerkiksi koliikin ääreltä. Mutta siltikään en valittaisi. Olen itse yrittäjyyteni valinnut ja tehnyt siinä mielestäni erinomaisen valinnan.
Kun tulee tarve tehdä jotain älyllisesti haastavaa, voi aina valita jotain pientä tekemistä. Mutta sitten jos ei pystykään sitoutumaan esim. nettisivujen uudistusprojektiin, sen voi jättää niille sijoilleen odottamaan parempaa päivää. Eikä se katoa minnekään.
Kun lapsi kasvaa, voi työnteon aloittaa kevyesti ja oman taloudellisen sekä henkisen kannon mukana. Ja tietysti puolison sietokyvyn, sitä kysytään aina. Minä olen ollut siinä mielessä varsin onnekas.
Yrityksen velvoitteet on aina hoidettava about 12. päivään mennessä ja laskut maksettava, mutta muuten työn paino on kevyt. Jää aikaa ihokontaktiin, päiväuniin, ulkoiluun, isomman kanssa askartelemiseen, pyykinpesuun, pullantuoksuiseen puuhasteluun ja parisuhteellekin ehkä vähän.
Joku täydellinen äiti voisi syyttää minua itsekkyydestä tai joku täydellinen yrittäjä tyhmyydestä - kun en muka satsaa täysillä. Heille minulla on vain yksi viesti: minä satsaan täydellisesti molempiin rooleihini: äitiyteen ja yrittäjyyteen. Eikä siinä ole mikään pielessä.
Tässä se ipana nukkuu aamu-uniaan, samassa sylissä läppärin kanssa. Ja tuo isompi kuuntelee Robinia. Kuten aika monena muunakin päivänä. Elämä on nyt.
