tiistai 29. syyskuuta 2015

Tarvitaanko tiedottajaa?

Joo, tää on provo. Mutta mikäs virka otsikolla muuten.

Pohdin tänään muutosta. Siitä mieleeni juolahti, kuinka viestinnän asiantuntijoiden tehtävät ovat päivittyneet, mutta nimikkeet jääneet eiliseen. Vähän niinku Amerin tehtaan suodatinpussittaja. Siitä mammasta ajoi robotisaatio ohi ennen robotteja.

Tunnen monta ihan briljanttia tiedottajaa. Mutta mielestäni nimike kertoo ajasta, jolloin tieto kulki yhteen suuntaan ja sitä pihdattiin vallan toivossa. Sitten joskun kun jotain piti jakaa, pistettiin tieto kulkemaan. Ajat on toiset, sharing is caring.

Siksi mietin että eikö dialogisti, tietomuotoilija tai vaikkapa viestinnän valmentaja olisi paremmin a) tarpeen, b) paikallaan kuvaamaan nykyaikaisen tietotyön vaatimuksia? Ajattele, information designer. Siinä on muuten yks tän päivän tärkeimmistä ammateista.





torstai 24. syyskuuta 2015

Viestinnän ilmatilassa voi olla ruuhkaa

Nyt olisi otollinen aika pyöräyttää käyntiin joku kriisi ja olla sitten sen suhteen melkolailla hiljaa. Volkkarin ja Bemarin osakkeen syöksykierre, päästöhuijausuutisista puhumattakaan, saa melko vähän huomiota sillä viestinnällisessä ilmatilassa on ruuhkaa. On lakot, säästöt ja pakolaiset.

Toisenlainen oli tilanne Talvivaaralla, Auerilla ja Aarniolla, kun niiden puiminen oli kiivaimmillaan. Puhumattakaan Kanervan Ilkan tekstareista. Näiden osalta unhola on pyyhkäissyt. Muistaakohan kukaan, että Kanerva oli avainroolissa siinä, että tänä päivänä kansallemme tarjoillaan säännöllisesti glamourtanssiin verhottua lihaisaa herkkua? Tai sitä, että Pasilan mies ei ole maahanmuuttoviraston virkamies.

Vaikka käytettyjen esimerkkien mittakaava on ehkä kansakunnan tasoa, logiikka on pienemmissä viestintäkuvioissa sama. On huomioitava viestinnän ilmatila. Ruuhkassa viestisi hukkuu. Ja vaikka se saisikin huomiota, ei sitä "kukaan muista". Jos viestintäsi ei saavuta Veetin kampanjan kaltaista näkyvyyttä, välineet ja sisällöt voi todennäköisesti käyttää aika monta kertaa uudelleen pienellä freesauksella.

  1. Et voi koskaan päättää mitä muuta on ilmatilassa ja kohderyhmäsi intressinä kun viestit.
  2. Älä siis yritä varmistaa kaikkia kulmia, saatat päätyä vatuloimaan ja lopulta olemaan hiljaa.
  3. Valmistaudu nopeisiin ulostuloihin ja reagointiin silloin kun sinulta kysytään.
  4. Toista. Tosi harva muistaa mitä sanoit tai kuka olet.

Suunnittele siis pikemminkin viestinnällistä jatkumoa, kuin lukittuja toimenpiteitä ja tiedotuskampanjoita. Järkevällä toistolla säästät perinteiseen tiedottamiseen tai kampanjointiin verrattuna rahaa.

Ja Veetistä voit tietysti oppia vielä sen, että totuutta paremman mielikuvan rakentaminen on helposti puhkaistavissa oleva kupla.









keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Älä hylkää Manua!

Hei pienehkön tai keskisuuren myyntiorganisaation tyyppi! Haluan esitellä sinulle parhaat työkaverini, Manun ja Arskan.

Manu on pitkäaikainen tuttuni, jonka kanssa on tehty töitä käytännössä aina. Hänen erikoisalaansa on työ, joka tehdään manuaalisesti (heh, mikä sattuma!). Hän rakentaa markkinoinnin ja myynnin toimenpiteitä erittäin voimakkaalla näppituntumalla ja pitää valtavan määrän tietoa ja lankoja käsissään.

Arska on sensijaan vähän suoraviivaisempi kaveri. Hän osaa toimia systeemisesti ja pyörittää todella monimutkaisia ja suuren datamäärän projekteja. Arska on automaatiotyyppiä.

Nämä kaverit ovat tänä päivänä markkinoilla aika eri huudossa. Arskan haluavat kaikki ja Manu meinaa jäädä työttömäksi. Mutta älä hyvä ystävä heivaa Manua!

Automaation kanssa ei kannata hötkyillä

Seuraan mielenkiinnolla kun konsulttitalot ottavat haltuun teknologiaa, jolla voidaan automatisoida asiakkaiden markkinointia, viestintää ja myyntiä. Automaatiokuume on selvästi nousussa ja Arskaa viedään lujaa.

Markkinointi ja myynti saadaan tekemään automaation avulla parempaa yhteistyötä, koska markkinoinnin tekemiä myynnin edistäminen on nopeaa, liidit ovat laadukkaampia ja kuolleen myyntimiehen soitot eivät enää osu yhtä usein harhaan. Tämä on ihan mahtava mahdollisuus!

Olen erittäin innostunut Arskasta, ja uskon että sellaiset kumppanit jotka eivät hallitse teknologisia ratkaisuja, tippuvat pikkuhiljaa pois tarjoajalistoilta.

Perushommat vaativat edelleen Manua

Suosin silti malttia ja järkevää vaiheistamista, ettei tule höpö housuun. Markkinoinnin onnistumisen edellytyksenä on tietää kenelle, mitä, milloin, missä ja miten. Tämän arvailu on ollut jo pitkään keskeisintä ammattitaitoani - ja siis kaikkien markkinointi-ihmisten taitolaji - ennen järjestelmiä. Siis ennen dataa. Nyt on mahdollisuus oikeasti hankkia se tieto.

Tuoreet kokemukseni asiakaskentästä tukevat kolmea peukalosääntöä.

1) Automaatioprosessi on mainio tapa oppia asiakkaista
Hyppää siis Arskan kyytiin, mutta opettele ensin logiikka jolla hän toimii. Joudut tekemään aika paljon hommia Manun kanssa, että esim. automaatioon tarvittava asiakasdata on kondiksessa - ellette kuulu CRM-ihme -porukkaan jolla data on validia.

Opettele pienen otoksen ja pienen idean kanssa automaation logiikka. Rakenna, mittaa ja opi tuloksista - vaikkapa yhden tuotteen ja segmentin kanssa.

2) Markkinointikoneet leikkaavat kiinni ilman sisältöä
Ennen hyppyä, varmista että sinulla on olemassa ja tulossa hyvää sisältöä. Sellaista joka on suunniteltu digitaalisen markkinoinnin tarpeisiin. Ei siis tuotematskuja, vaan asiakkaalle hyödyllistä tai viihdyttävää kamaa.

3) Automaatiota tarvitaan vasta kun variaatioiden määrä on suuri
Manu ei ole yhtään hullumpi kumppani, kun ollaan opetteluvaiheessa. Viestit, kohderyhmädata, sähköpostit, ladattavat matskut, videot, ab-testaukset ja tarvittavat ländärit, somejaot ja muut markkinoinnin palaset saa järjestykseen myös excelissä ja nappeja painelemalla. Mutta siinä vaiheessa kun segmenttejä, aineistoversioita, ländäreitä ja asiakaspolkuja alkaa olla paljon, Arska kannattaa pistää hommiin. Manun pää ei kestä sitä härdelliä.

Sit puuttuu enää jälkihoito. Ja siinähän me kaikki ollaan aina oltu ihan täydellisiä, eikö?

Että ei mulla muuta. Ai mitä? Ai että mihin tämän pohjaan. No esim. yhteen tuoreeseen keissiin, jossa Manu pisteli pöytään 150 liidiä ja melkoisen määrän tietoa tulevaa varten.





sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Oravanpyörästä ponnahtaa yrittäjä

Olen nähnyt viime vuosina tosi monta samanlaista uratarinaa. Niissä kaikissa yrittäjyys alkaa oravanpyörästä. Ties vaikka tunnistaisit itsesi tästä tarinasta - nyt tai joskus myöhemmin.

Ensin tämä aktiivinen ja osaava tyyppi etenee vauhdikkaasti tai klaaraa suveneeristi oman tonttinsa korporaatiomaailmassa. Jopa ihan ekassa oikeassa duunissaan, tyypillisesti jossakin keskisuuressa asiantuntijayrityksessä. Sitten ne iskevät - ylityöt, uhrautumiset, työnantajan tekemät turhat lupaukset tai sen asettamat esteet kasvulle. Elämäntilanne ja turhautuminen kasvattavat negatiivista pääomaa.

Kurre kokee olevansa luupissa josta on pakko päästä ulos. Tapahtuu hyppy aivan totaalisesti toisenlaiseen maailmaan: esimerkiksi julkishallintoon tai osaksi isomman yrityksen koneistoa - mutta ei uralla eteenpäin vaan turvallisesti piiloon. Tiedäthän, sellainen horisontaalinen hypähdys.  Tämä on kurren pakopaikka ja hautomo. Sääli sinänsä niitä organisaatioita. Luulevat saavansa tosi hyvän tekijän, mutta saavatkin vierailijan. Hän ei ehkä tiedä itsekään olevansa vain väliaikaisesti tässä paikassa tai sitä että tämä hyppy onkin tapahtunut pyörän sisällä.

Kun kurre huomaa että isossa pyörässä vaikuttaminen on mahdotontai tai ainakin vaikeaa, hän turhautuu enemmän kuin siellä edellisessä paikassa. Silloin alkavat yrittäjyyden kellot soittaa: Mä osaan tehdä tän NIIN paljon paremmin! Ja kurre hyppää.

Vasta silloin on päästy ulos oravanpyörästä. Vapaus ja vastuu loikkaavat yhtäaikaisesti syliin. Se tuntuu pelkästään hyvältä. Näille tyypeille on nimittäin ominaista ihan mieletön tahto toteuttaa unelmaansa paremmasta työstä. Näitä näkee tosi paljon yrittäjissä. Ja se, että he ovat ryhtyneet yrittäjiksi kakkosvaiheen - eli hautomon kautta - on antanut heille aikaa ihan oikeasti miettiä tekemisiään.

Yksi asia kuitenkin ratkaisee kurren menestyksen. Jos kaiken aikaa on ollut luontaista pitää verkostot kunnossa, hän pärjää. Jos verkostojen rakentaminen on unohtunut, edessä on kivinen tie. Joten katso ympärillesi työpaikallasi: näet joukon tulevia yrittäjiä. Kun katsot tarkemmin ja näet joukossa niitä tyyppejä joilla on iso verkosto: näet tulevia menestyviä yrittäjiä.

Äläkä huoli jos et ole varma oletko kurre. Pidä suhteet kondiksessa, niin kiität itseäsi kun jonain päivänä huomaat hyppääväsi pyörästä.