maanantai 3. helmikuuta 2014

Omassa vara parempi?

Asiantuntijapalveluiden ostamiselle on paikkansa silloin kun yrityksessä ei ole omaa osaamista tai silloin kun halutaan ulkopuolista näkemystä. Mutta millainen arvo on yrityksen omilla asiantuntijaresursseilla? Niillä jotka sinne on palkattu tuottamaan arvoa. Luottamuspula omien asiantuntijoiden osaamiseen tulee vastaan valitettavan usein ja lähes aina vika on kommunikaatiossa. Toivon siihen muutosta.

Hyvän briiffin rakentaja pääsee helpommalla
Se puuttuu lähes aina - briiffi. Hyvän briiffin rakentaminen ei ole minuutin homma, mutta mitä parempi briiffi on, sen parempaa lopputulosta voidaan odottaa. Hyvän briiffin rakentajan ei tarvitse puuttua yksityiskohtiin, ainoastaan oleellisiin isoihin asioihin. Mutta kuinka usein sisäisesti toteutettaviin projekteihin rakennetaan briiffi?

Hyvässä briiffissä on kyse kahden tilanteen ja muutaman resurssin määrittelystä: nyt, sitten kun ja tarvittava raha, aika ja työ.

Briiffi alkaa tavoitteista

  • Liiketoiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumiseen osaamisella vaikutetaan. 
  • Toiminnan, esimerkiksi viestinnän tavoitteet: miten yksittäisten toimien tulisi vaikuttaa isoon tavoitteeseen.

Ei voida ajatella, että yrityksen mainetta "asiakkaiden ykkösvalintana" rakennetaan yhdellä uutiskirjelähetyksellä tai suorakampanjalla.

Oman markkinointihenkilöstön pitäisi voida tehdä uutiskirjeitä ja kampanjoita tavoitteellisesti, tai jättää ne perustellusti tekemättä.

Aikataulu ja budjetti on pakko olla
Aikataulu on ehkä budjettiakin hankalampi asia. Etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa asiaan vihkiytyneiden osaajien panosta tarvitaan. Ja näinhän on aina. Aikataulu on oltava, että tuottava työ olisi mahdollista.

Budjetti on kipeä aihe. Ulkopuoliselle ei haluta välttämättä paljastaa paljonko rahaa on käytettävissä, koska "sitten ne tarjoavat palveluja koko rahalla". Sisäisesti budjettia annetaan vielä harvemmin. Useammin kuin - no, usein kohtaan markkinointiväkeä, jotka kääntyvät katsomaan johtajaa, kun puhutaan rahasta.

Rahaa on sen verran kun sitä on. Sitten vain rakennetaan osaamisen avulla siihen sopivat toimet. Rahan käyttö, sen seuranta ja ennakkosuunnittelu olisi monessa tapauksessa parasta mahdollista oppia oman työn tuloksellisuudesta.

Vastuu ja valta tehdä
Kuka hyväksyy linjat, kuka toimenpiteet? Lähes aina markkinointi joutuu hyväksyttämään kaikki tekemisensä jollakin sellaisella johtoryhmän jäsenellä, jolla ei ole oikeasti kykyä ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Paino sanalla mitä. Johtoryhmän tehtävä on tietysti ymmärtää iso kuva ja kertoa miksi asioita tehdään, mutta se mitä-osasto on lähes aina paremmin hanskassa niillä jotka on yritykseen asiantuntijoiksi palkattu. Tai sitten on palkattu väärät ihmiset.

Mielipiteet
Ulkopuolisena konsulttina on helppoa olla jotain mieltä. Sisäisenä asiantuntijana ei välttämättä ole. Mietinpä vain, kuinka usein se yrityksen oma asiantuntija olisi voinut jo etukäteen sanoa että homma ei onnistu - ja ehdottaa parempaa tapaa. Jos häneltä olisi kysytty. Tai ehkä hän sanoikin, muttei kuunneltu.

Strateginen juna se vain puuskuttaa eteenpäin ja operatiivisen asiantuntijan rooliksi jää lyödä jonkun toisen määräämää hiiltä jonkun toisen rakentamaan uuniin. Tai pahimmassa tapauksessa oman väen tehtäväksi jää suorittaa rutiinit ja kaikki motivoivimmat projektit ostetaan ulkopuolelta. Toivottavasti teillä ei toimita näin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti