maanantai 21. lokakuuta 2013

Asiakas on viestinnälle elintärkeä resurssi

Yritysten välistä asiakasviestintää riivaa kolme haastetta. Se on epäselvä ja irrallinen osa koko viestinnän suunnitelmaa, ja jyllää geneerisellä sisällöllä perinteisissä kanavissa. Monilla aloilla uskotaan että juuri sen sektorin päättäjät tekevät poikkeuksen digitaalisten medioiden ja somen käytössä. Tai koetaan että asiakasviestintään on vain muutama totuttu tapa. Voisiko viestintää ketjuttaa oikein urakalla? Voisiko asiakasviestinnästä tehdä viestinnän ytimen? Voisi. Pitäisi.

Haluaisin nähdä enemmän niitä caseja, joissa esimerkiksi merkittävät julkisuusviestinnän aiheet saavat polttoaineensa niitä ennen tapahtuneesta asiakasdialogista. Tai joissa ostetut blogit ja muut digitaaliset sisältöinvaasiot johtaisivat oikeisiin asiakastarinoihin.

On varmasti sisältöjä, jotka ovat omassa bisneksessäsi todistetusti asiakkaalle tärkeimpiä. Niiden pitäisi näkyä viestinnässä, blogeissa ja muissa omissa kanavissa sekä tapahtumissa.  Eikä niin, että on messut ja mietitään että mitäs me siellä messuilla? Onneksi tuo jälkimmäinen on vielä aika harvinaista. NOT!

Asiakasviestitä löytää kyllä paikkansa, kun se on oikein ryhmitelty ja se palvelee toimenpiteiden ideointia. Simppelin sisältöryhmittelyn lisäksi tulisi kiinnittää riittävästi huomiota aiheiden ketjuttamiseen. Yhdellä, usein melko työllistävällä viestintäponnistuksella saadaan helposti esille monta näkökulmaa.

Asiakasviestinnän voisi jaotella sisällöllisesti esim. seuraavasti: Asiakaskokemukset, Hyötysisällöt, Markkina-aiheet ja profiilinnostot, Tiedottaminen, Palautteen hallinta ja kyselyaiheet.

Näiden otsikoiden alle on helppoa lajitella viestintäsuunnitelmassa olevia tai reagointiaiheita tärkeyden mukaan ja tehdä sekä kohderyhmä- että kanavavalintoja. Tuoteviestinnän voi mielestäni unohtaa, sillä ilman kokemusta, hyötyä tai markkinavaikutusta on aiheesta vaikeaa kiinnostua.

Kolme vaihetta kokemuksen kautta viestimiseen

Ajatellaanpa että yrityksellä on jokin ratkaisu, joka parhaimmillaan mullistaa työn tekemisen asiakasyrityksessä. Ensivaiheessa siitä julkaistu raportti, infograafi tai esitys voisi toimia esimerkiksi digitaalisissa medioissa, kuten extranetissa, juutuubissa, slidesharessa ja linkedinissä jaettavana viestintätriggerinä. Saman sisällön vieminen esimerkiksi osaksi messuilua toisi vain yhden viestintäikkunan lisää, mutta pitäisi kärjen tiukasti kasassa.

Seuraavassa vaiheessa olisi luontaista kysyä sisällön nähneiltä, ladanneilta tai vastaanottaneilta asiakkailta millä tavalla he ovat hyödyntäneet materiaalia, mitä he kaipaavat siihen lisää tai mitä he muuttaisivat. Kyselyiden lisäksi asiakasraadit, aiheeseen liittyvät tapahtumat, koulutukset tai webinaarit voisivat toimia ymmärryksen lisäämisen keinona.

Ellei jo aiemmin, kolmannessa vaiheessa syntyisi todennäköisesti early adapter asiakkaiden caseja, joita voitaisiin esitellä omissa kanavissa. Hitaampien omaksujien käyttöön uudet toimintatavat voisivat päätyä asiakastapaamissa, workshopeissa, sähköisen suoramarkkinoinnin kautta tai integroimalla saavutettuja asiakaskokemuksia tuotteen tai palvelun sisään. Jos aihe olisi merkittävä, siitä voisi monistaa koko markkinaa koskevia pr-toimenpiteitä tai sisältöjä alan tapahtumiin, foorumeihin ja sosiaalisiin kanaviin. Ehkä joku alaa tunteva toimittajakin kiinnostuisi aiheesta.

Yhdellä vähän puhuttelevammalla materiaalilla, intensiivisellä tiedonkeruulla ja parilla hyvällä esimerkillä perinteisistä me-lähtöisistä tiedottamiskeisseistä saataisiin asiakaskokemuksen ryydittämää myyntikamaa, ehkä - siis ehkä jopa julkisuutta.

Asiakasviestinnässä on paljon tekemistä myös automatisoinnin saralla, mutta kaikkea ei voi koneistaa. Osaava viestintäihminen pitää lopulta kuitenkin näpeissään tärkeintä, eli sisältölinjaa ja sisällön vaikuttavuuden mittareita. Osaava viestintäihminen tarjoilee näiden toimenpideketjujen kautta konkreettisia välineitä myynnille.

Millä kulmalla te menette messuille? Omalla vai asiakkaan tukemalla?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti